30.1.16

Valinnan vaikeus tapettirintamalla


Sain eilen ilahduttavan viestin voittaneeni K-raudan Instagramissa järjestämässä Unelmatapetti-kilpailussa 200 €:n edestä valitsemiani Eco-tapetteja. Hyvä kun uskalsin kertoa voitostani kotona. Jostain kumman syystä mieheni ei ollut sadan muun keskeneräisen projektin rinnalla yhtään niin innostunut tästä uudesta "helposta ja nopeasta" projektintyngästä. 

Yhtä kaikki, minä kyllä innostuin pienestä pintaremonttiajatuksesta, ja nyt olen kuumeisesti miettinyt sekä paikkaa tapeteille että sopivaa kuosia. 

Ecolla on mielestäni ihailtavan monipuolinen valikoima erityyppisiä mallistoja. Esimerkiksi Happy kokoelma on täynnä riemastuttavan värikkäitä kuoseja niille, jotka haluavat elämää sykkivän kodin. Uusi Black & White taas on nimensä mukaisesti mustavalkoinen, laaja skandinaaviseen makuun luotu mallisto. Simplicity-malliston inspiraationa ovat olleet itämaisen kultturit ja antiikkiset teokset, joista saadut vaikutteet on hienovaraisesti sovitettu moderniin skandinaaviseen tyyliin.
Yksi omista suosikeistani on Claesson Koivisto Rune -kolmikon suunnittelema ja heidän nimeään kantava mallisto, jota olenkin hehkuttanut jo aiemmin. Siitä mallistosta löytyvää Corn-tapettia on meillä kotona vanhan ja laajennusosan väliin jäävässä pienessä välieteisessä.

Ihan vastikään lanseerattu Front mallisto hämmensi minua alkuun. Valkoiselle pohjalle piirretyt kuviot ja varjot luovat uskomattoman kolmiulotteisen illuusion. Malliston takana on joukko Ruotsin parhaita ja arvostetuimpia muotoilijoita - design-ryhmä Front.













Toinen suosikkini on espanjalaisen Jaime Hayon suunnittelema hauska mallisto. Jaime Hayonin sanotaan kuuluvan niihin uranuurtajiin, jotka haluavat hämärtää taiteen, sisustamisen ja designin välisiä rajoja. Kuinka vaan, mutta tässä mallistossa yhdistyy mielestäni erittäin onnistuneesti pohjoismainen yksinkertaisuus ja espanjalainen leikkisyys. 










 Suurta päämiestämme lainaten  Mitäkö minä sitten ajattelen?

Olen edelleen supertyytyväinen kaikkiin aiempiin tapettivalintoihini eli missään nimessä en edes ajattele, että lähtisin jotain niistä pinnoista vaihtamaan. Tapetoimattomia tiloja meillä on olohuoneen lisäksi keittiö, makuuhuone ja vierashuone sekä WC, joissa kaikissa on vielä lasikuitutapetit jäljellä, joten ihan pikaremontilla ei valitettavasti näistä selviä.

 Olohuone ei tule missään tapauksessa kyseeseen, sillä pidän sen savimaalatuista seinistä. Keittiö voisi ehkä jossain tapauksessa olla mahdollinen kohde, mutta ei ehkä ykkösprioriteetti. Makuuhuone on ihan potentiaalinen vaihtoehto, sillä haluaisin tehdä siellä pieniä muutoksia muutenkin. Hankaluutena on kuitenkin siellä jo olemassa olevien taulujen toimiminen, tai toimimattomuus, tapettikuosien kanssa. Vierashuoneen kohdalla oikeastaan hylkäsinkin jo tapetointiajatuksen, sillä siellä oleva iso cd-hylly ei tarvitse seinäpinnoista kilpailijaa kanssaan. Ehkäpä WC:n uudistus pääsisi vihdoista viimein käyntiin.

Olispa kiva kuulla, mitä tapettia te suosittelisitte minulle, ja minne! 
Joku näistä vai jotain ihan muuta?


Karin

kuvat: Eco



// K-raudan järjestämä Unelmatapetti-kilpailu on voimassa toukokuulle saakka. Jaa kuva omasta suosikkitapetistasi Instagramissa, ja voit pian olla saman kriisin partaalla kuin minäkin!


28.1.16

Maalivalmistajien trendivärit 2016


Mikäli uskomme pohjoismaisia maalivalmistajia, ja miksipä emme uskoisi, puhdas valkoinen, mustavalkoinen ja kaikki viisikymmentä harmaan sävyä alkavat olla historiaa sisustustrendien rintamalla. 

Pitkän monokromiaikakauden vastapainona trendiväreissä nähdäänkin lähes kaikkea muuta paitsi mustaa, valkoista ja harmaata. Tarjolla on hempeitä puuterisia sävyjä, tunnelmallisen syviä vihreitä ja sinisiä, reippaita pastellivärejä ja rauhoittavia maanläheisiä sävyjä. Uudet valkoisen sävyt eivät enää huuda valkoisuuttaan, vaan ovat luonteeltaan enemmänkin pehmeitä ja utuisia. Metallisävyissä pinnalle noussut kulta on sovitettu seinämaaliksi sopivaksi kullan ja keltaisen sekoitukseksi. 

Pehmeitä puuterisävyjä:









Kullankeltaista: 






Pirteitä pastellisävyjä:






Luonnollisia valkoisia:





Siniset ja vihreät:









 Rauhoittavat maanläheiset:







Jokaisella maalivalmistajalla on oma näkemyksensä tulevista väreistä, mutta liikuttavan paljon yhtäläisyyksiäkin trendiennusteissa näkyy. Monipuolisten vaihtoehtojen joukosta löytyy varmasti jokaiselle jotain, vaikka eihän trendien seuraaminen tai niiden perässä kulkeminen mikään edellytys ole, päinvastoin. Mieluisin ja paras lopputulos syntyy aivan varmasti omaa visiotaan noudattaen.

Toisaalta taas voiko joku sanoa sisustaneensa koko ikänsä prikulleen samalla tyylillä ja samoilla sävyillä? Minä ainakin olen kokenut kaikenlaisia aikakausia, ja kulloinkin tuntenut siinä hetkessä käyttämäni värit juuri niiksi täydellisiksi, ainoiksi oikeiksi, loppuelämäni sävyiksi. Ja myöhemmin ihmetellyt kuinka ihmeessä...

Karin





26.1.16

DIY julisterimat ja vaihtuva sisustus




Siinä missä moni kanssasisareni painii jatkuvasti muuttuvan sisustuksen kanssa, minä taas helposti kangistun yhteen ja samaan. Olen äärimmäisen huono tekemään ostopäätöksiä, sillä päässäni jyskyttää koko ajan ajatus "onko tämä nyt varmasti pitkäaikainen sijoitus". Hei, tosi harva tuote loppupeleissä on, ja siksi monet muutoin kivatkin jutut jäävät minulta hankkimatta. Tai, kun vihdoin olen todella vakuuttunut haluavani tuotteen, on sen valmistus jo lopetettu. 

Problem solved. Rakensin tällaisen helposti muuteltavan "kotialttarin", jonka tunnelmaa voin vaivattomasti muuttaa julistetta ja asetelmaa vaihtamalla  - ekologista sädekehääni himmentämättä.

Puurimat julisteelle askartelin Deko-lehden vinkin avulla. Ihan yllättäen nopeaksi ja helpoksi kuvittelemani projekti ei sujunutkaan aivan odotusteni mukaisesti.

Note to self: 

30 asteen pakkasella ei kannata mennä rautakaupan ulkohalliin katsomaan löytyisikö jotain sopivaa. Olet siellä yksin.

Askartelukaupan leikattava magneettilevy ei ole tarpeeksi voimakas pitämään puurimoja yhdessä. Vaikka myyjä niin uskottelisikin.

Unohda perus askarteluliimat ja kuumaliima.
Tarvitset pitävää kontaktiliimaa ja puristimet. 

Hengitä.

Yritä saada joku muu tekemään.


Loppuseltaan mies siis sahasi rimat oikeisiin mittoihin ja liimasi vielä magneetitkin. Minä laitoin julisteen rimojen väliin ja naulasin koukun seinään. Koska kiinnityskoukku on tässä tapauksessa tärkeä osa ripustusta, en vähättelisi osuuttani katseenkestävän messinkikoukun löytämisessä ja kiinnittämisessä seinään. 

 Summa summarum. Miksi ihmeessä en tee useammin näitä DIY-juttuja? Nämäkin nopeat, mutta helpot julisterimat syntyivät siis neljän kauppareissun ja muutaman kirosanan saattelemana vain kolmessa päivässä. Kahden henkilön työpanoksella.

 Huoh.

Karin



24.1.16

Uudet seinävalaisimet






Makuuhuoneessamme on uudet, kaikinpuolin ihastuttavat seinävalaisimet. Valaisimet eivät ole erikoiset, eivät tunnettua designia eivätkä missään määrin myöskään pitkään tavoitellun unelman täydentymä. Mutta minut ne tekevät hyvin onnelliseksi. 

En ole varmastikaan ainoa sisustaja, joka inhoaa tehdä virheitä. Neuvon aina hanakkaasti muita päästämään irti huonoista valinnoita, sillä virhehankinta ei ikinä tuo menetettyjä rahoja takaisin, vaikka sen kanssa elelisi kuinka pitkään. Silti itse olin juuttunut kiinni maailman huonoimpiin seinävalaisimiin. 

Edelliset seinävalaisimet olivat paitsi muotoilultaan äärimmäisen rumat, myös valaisuominaisuuksiltaan aivan surkeat. Ostin ne itse pikaistuksissani kauniiden, mutta jatkuvasti epäkunnossa olevien seinävalaisimien tilalle. Ainoat kriteerini valaisimille tuossa hetkessä olivat "heti mukaan" ja se, että valaisimet peittäisivät edellisten valaisimien asennuksesta aiheutuneet ruuvinkolot seinissä.

Ensinnäkin teimme suuren virheen siinä, ettei valaisimia tullut sitten lainkaan testattua ennen niiden asentamista seinälle. Olisi kannattanut. Olisittepa nimittäin nähneet miehen ilmeen, kun hän sai juntattua valaisimet seinään ja minä aloin samoin tein parkua kuin pieni lapsi. Valon sävy oli nimittäin järkyttävän ruma. Valo oli kirkas kyllä kuin lasermiekka, mutta sinertävä ja reunoiltaan erisävyinen. Mieleeni tuli lähinnä se kuvio, mikä suljetuilla silmäluomilla pomppii kirkkaan valon tuijottelun seurauksena.

Valaisimissa oli tietysti integroitu valonlähde, kuinkas muutenkaan, jonka elinennuste oli for the rest of my life, joten vaihtaakaan sitä ei voinut. Mies tuijotti mua mykistyneenä eikä suostunut samoin tein irrottamaan valaisimia.

Niiden kuvotusten kanssa sitten elettiin. Omalta puoleltani en tainnut pitää edes pistoketta seinässä, sillä mieluummin olin pimeässä kuin käytin sitä valoa. Mutta jostain kumman syystä epäonnistuminen ärsytti minua niin, etten vain päässyt enää asiassa eteenpäin enkä saanut hankittua uusia valaisimia.

Onneksi Taloon.com nettirautakaupan Valaisinhaasteeseen tarttuessani bongasin nämä Nordluxin yksinkertaiset seinävalaisimet. Pieni epäonnistumisen pelko persuuksissa klikkasin valaisimet ostoskoriin ja jäin odottelemaan pahinta. Tällä kertaa olin kuitenkin niin fiksu, että testasin valon ennen seinään kiinnittämistä. Valo on täydellisen tasainen, kaunis ja miellyttävän pehmeä. Seinäasennuskin onnistui ihmeen hyvin huomioonottaen sen, että seinä oli kuin emmentaljuustoa jo ennen asennuksen aloittamista. 

Uudet seinävalaisimet ovat siis aika pieni askel yhteiskunnalle, mutta valtavan suuri meikäläiselle. Älkää te muut ikinä jääkö vellomaan epäonnistumisiin. Jos yhtään mitään ikinä tekeekään, epäonnistumisia tulee joka tapauksessa. Vain täydellisellä tekemättömyydellä voi välttää kaikki epäonnistumiset. Mutta samalla jäävät myös onnistumiset.

Karin

//Yhteistyössä Taloon.com






21.1.16

StyleRoomissa




Taidan olla hieman hitaasti syttyvää sorttia, sillä liityin vallan mainioon StyleRoom sisustusyhteisöön vasta hetki sitten. Käyttöliittymä näytti alkuun minusta hieman sekavalta, mutta vähitellen aloin hoksata, miten uskomaton määrä erilaisia inspiroivia ideoita jäsenten lataamista albumeista löytyykään. Ja joku on vielä joskus kehdannut sanoa, että kaikki suomalaiset kodit näyttäisivät samalta?!

Olen itse perustanut yhteisöön vasta muutaman albumin, mutta tarkoituksenani on vähitellen lisätä  sinne enemmänkin kotikuvia. Jos haluat käydä kurkistamassa, albumini ja StyleRoomin tekemä pieni  jäsenesittely ovat luettavissa täällä

Jäsenesittelyyn lupautuessani en heti tajunnut, että se tarkoitti samalla kaapista ulos tulemista. Blogissahan olen sujuvasti esiintynyt tuon nuoremman perijättären tekemän piirroskuvan takaa, sillä  kameran edessä oleminen on ehkä ihan hirveintä mitä tiedän. Mutta kuten varmasti huomaatte, tuo piirroskuvakin on ihan näköiseni!

Karin




19.1.16

Uusvanha harrastus: sisustuslehdet





Suorastaan hykertelen innostuksesta, kun olen taas palannut vanhan lempiharrastukseni, sisustuslehtien pariin. Mikäänhän ei ole tässä välissäkään estänyt lukemasta lehtiä, mutta jotenkin koin välillä sisustuslehtien olleen melkoisessa aallonpohjassa. Varmasti sähköiset mediat, blogit ja muut sivustot veivät lukijoita, ja jostain syystä lehtien aiheetkin junnasivat paikoillaan. Jokainen esiteltävä kohde oli kuin kopio toisesta ja samat iänikuiset kollaasit toistuivat lehdestä toiseen. 

Mutta nyt moni lehti on petrannut todella paljon. Avotakka, joka välillä oli, anteeksi vain, niin huono, että mieluummin olisin lukenut Suomelan ilmaisjakeluakin, on nyt yksi hienon paluun tehneistä lehdistä. Syksyn trendinumeroa lukiessani minun piti muutamaankin ootteeseen uudelleen vilkaista kansilehteä, että mitäs julkaisua nyt oikeasti olinkaan lukemassa, niin upeita kuvia siinä oli. Eikä pettänyt uusinkaan Avotakka. Upeita, persoonallisia ja elämänmakuisia koteja, jotka saivat minut ainakin inspiroitumaan.


On todella mukavaa, että paperiset julkaisut säilyvät! Minä ainakin edelleen mieluummin kannan illalla sänkyyni lehden kuin padin.

Olenko ihan hakoteillä? Oletteko muut kokeneet tällaista muutosta sisustuslehdissä tai luetteko ylipäätään sisustuslehtiä?

Karin