20.12.15

Joulun aakkoset



Koti Betonia -blogin Sanna heitti minulle hauskan haasteen kertoa oman jouluni aakkoset. Katsotaanpas minkälaiset aakkoset ei-niin-joulu-ihmiseltä löytyy...

Aatto toimii omassa joulussani vedenjakanajana. Hieman naureskellen katson muiden joulustressausta joulunalusaikaan. Itsehän aloitan kaikki valmistelut luonteeni mukaisesti vasta aivan viime tipassa. Sitten häärinkin kuin heikkopäinen hirveällä höngällä pari päivää ennen aattoa ja ihmettelen, miten ikinä saan kaiken tehdyksi. Ehkä puolille päivää aattoa töhötän vielä kaikenlaista, poukkoilen paikasta toiseen, mutta sitten ainakin näennäinen rauha laskeutuu pirttiin. Joulupäivänä alan jo ihmetellä, että pitääkö oikeasti rentoutua näin hitaasti.

Brazil. Huolimatta maantieteellisestä erosta, meidän hyytävästä kylmyydestä, heidän hikittävästä helteestä, vietämme Skypen välityksellä joulua yhdessä mieheni Brasiliassa asuvan perheen kanssa. 

Celsiukset saisivat olla edes sen verran miinuksilla, että saisimme valkean joulun. Kyllä se vain niin on, että maan ollessa lumipeitteessä, olo tuntuu paljon jouluisammalta.

Dinneri. Tarviiko tätä edes avata? Syöminenhän sitä aina on mielessä. Erityisesti jouluna.

Elokuvat. Ne tosi monta kertaa nähdyt, jotka kuitenkin voi taas jouluna katsoa uudelleen. 

Fazerin suklaat, erityisesti DaCapo. 

Glögi. Liittyy kiinteästi jouluun, vaikken itse käytäkään.

Himmeli. Anopin tekemä olkihimmeli on lempijoulukoristeeni. Usein se jääkin killumaan ikkunaan vielä pitkäksi aikaa joulun jälkeenkin.

Ilonpito ja rentous. Joulusta pitää nauttia, tehdä asioita joista pitää eikä turhaan nipottaa tai roikkua väkisin kiinni perinteissä, jotka vain kiristävät nuppia.

Juustot. Suuri heikkouteni. 

Kynttilät. Kaamoksessakin on puolensa, eiväthän kynttilät päivänpaisteessa miltään näyttäisi.

Lapset. Lapset tuovat jouluun sen suloisen jännityksen, innostuksen ja ilon. 

Mutkatonta menoa. Tekemistä ja olemista ilman liian tarkkoja raameja ja aikatauluja.

Namut. Ei joulua ilman suklaata. 

Onnellisuus. Päällimmäisin tunne joulusta.

Piparkakkutaikina. Kuka niistä pipareista tykkää?

Quutamo. Voiko kauniimpaa olla?

Rauha. Niin oman pään sisällä kuin suuremmassakin mittakaavassa.

Sauna. Miten sama sauna tuntuukin jouluna jotenkin erilaiselta?

Tunnelma. Ensin hössötys, sitten odotus ja lopulta rauha.

Ulkoilua. Tänä vuonna sitä on luvassa erityisen paljon, sillä lähdemme heti joulun jälkeen pohjoiseen.

Vauva. Ei sentään oma, vaan siskon.

Wham! Last Christmas :) Musiikkivideo on ihan täydellinen. Jos tämä ei ala hymyilyttää, olen huolissani.

X-asennossa makoilua.

Ystävien ja perheen kanssa yhdessäoloa. 

Zzzz. Unta. 

Åbo. Joulurauhan julistus Suomen Turust.

Älyttömän kivaa. Vaikka ollaan siskon kanssa asuttu samassa kaupungissa jo vuosia, ei nähdä liian usein ja yökyläilyä harrastetaan oikeastaan vaan jouluisin.

Öiseen aikaan höpötellään ja pelaillaan lautapelejä. Jos vain jaksetaan. Miehet pelaisi pitempään, minä ja sisko yritetään roikkua väkisin hereillä :)

Tämmöistä meillä, minkälaista teillä?

Karin

// Vieläkö Katja Valkoisen vuoren rinteillä -blogista ennättäisi jakamaan omat joulun aakkosensa?

8 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!