28.9.14

Varjele hyvää sisäilmaa!



Kirjoittelin eilen (klik) omista kokemuksistani huonon sisäilman kanssa. Näitä huonon sisäilman tiloja on meillä Suomessa paljon. Ongelmat kärjistyvät eri tavalla, sillä ilmastostamme johtuen rakentamistapamme on erittäin tiivis ja sen lisäksi vielä vietämme yli 90 % ajastamme sisätiloissa. Vähän virheellisesti sisäilman ongelmat liitetään usein pelkästään home- ja kosteusongelmiin, vaikka ongelmien aiheuttajat voivat olla hyvin moninaiset. Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi materiaalipäästöt rakennus- ja pintamateriaaleissa, erilaiset allergeenit ja puuttellinen ilmanvaihto.

Sisustusten parissa työskentelevänä ymmärrän rajallisuuteni vaikuttaa sisäilman laatuun. Sisustamisella ei voida korjata huonoa sisäilmaa, mutta hyvänkin sisäilman voi pilata huonoilla valinnoilla. 

Itse pyrin aina valitsemaan mahdollisimman vähäpäästöisiä tuotteita. Asumisterveyden kannalta merkittävimpiä ovat luonnollisesti materiaalit, joita on suuret määrät, kuten lattiapinnoitteet, seinäpinnat ja kattomateriaalit. Rakennusmateriaalien M1 luokitus on yksi hyvä signaali vähäpäästöisestä tuotteesta. Kannattaa kuitenkin pitää muutenkin silmät auki, sillä lähellekään kaikille vähäpäästöisille tuotteille ei ole haettu tuota maksullista luokitusta.

Vanhaa tilaa remontoidessa uudetkaan vähäpäästöiset materiaalit eivät pelasta tilannetta, jos ne asennetaan vanhojen materiaalien päälle. Monissa home-epäilyskohteissa huonon sisäilman aiheuttajaksi homeen sijaan onkin paljastunut parketin alle jätetty vanha muovimatto, jonka päästöt vapautuvat huoneilmaan parketin saumoista. Voitte kuvitella, että useimmissa näissä tapauksissa uusilla omistajilla ei ole ollut mitään käsitystä edellisen omistajan tekemästä pienestä pintaremontista.

Tekstiilejä ja kalusteita hankkiessa kannattaa luottaa omaan nenäänsä. Sellaista tuoksua kuin "uusi" ei ole olemassakaan. Yleensä haju kertoo enemmänkin käytetyistä kemikaaleista, esimerkiksi palontorjunta-aineesta, jotka voivat aiheuttaa herkistyneille oireita. Tai herkistää vielä sairastumattomia.

Allergia ja astmaliiton sivuilta näkee Allergiatunnuksen saaneet tuotteet. Joutsenmerkin sivuilta taas näkee listauksen ympäristömerkin saaneista tuotteista. Vaikka tuotteet ovatkin valittu ympäristönäkökulmasta, on ympäristölle hyvä tuote usein hyvä myös ihmiselle. Kaikille hyville tuotteille ei kuitenkaan ole haettu näitä vapaaehtoisia luokituksia, joten jälleen kerran, on oma nenä se paras mittari!

Erityisesti lasten kohdalla suosittelen olemaan varovainen. Pienet lapset sairastuvat nopeammin ja rajummin kuin aikuiset. Heidän immuunipuolustusjärjestelmänsä on vasta kehittymässä.

Kirjoitan vielä myöhemmin, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon pienen lapsen huonetta sisustaessa.

Karin

kuva täältä

2 kommenttia:

  1. Hyvä ja tärkeä aihe. Tuo "uuden" tuoksu on niin totta. Uudet tekstiilit, etenkin lakanat saattavat haista paketista oton jälkeen, niin ettei voisi kuvitellakaan laittavansa niitä sänkyynsä ilman pesua, mutta ne sentään voi pestä. Toisin on pintamateriaalien laita. Itse olen itse myös allergikko ja kärsin jopa muiden käyttämien pesu- ja huuhteluaineiden voimakkaasta tuoksusta, mutta tuohon sinun oireidesi mittoihin minulla on vielä matkaa. Tsemppiä :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Tuija! Ehkä oireviestini sai tilanteeni kuulostamaan dramaattisemmalta kuin mitä se onkaan. Perjantai oli varmasti hyvinkin poikkeustapaus, mutta samalla herätteli itseäkin miettimään, miten paljon tilat ja tuotteet voivat vaikuttaa hyvinvointiimme.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!