30.9.14

Lastenhuoneen kemikaalikimara







Kirjoitin jo aiemmin (klik) miten sisustusvalinnat omalta osaltaan voivat vaikuttaa sisäilman laatuun, vaikka eivät sinällään sisäilmaongelmia poistakaan. 

Halusin kirjoittaa vielä tarkemmin lastenhuoneen osalta, sillä lapset ovat vielä paljon herkempiä kemikaaleille kuin aikuiset. Lapsen iho on ohut ja herkkä. Lisäksi lapsi hengittää tiheämmin kuin aikuinen eli hänen hengitystilavuutensa suhteessa painoon on suurempi. Tämän seurauksena sisäilman kemiallisen epäpuhtauden vaikutukset ovat selvästi voimakkaampia lapsilla kuin aikuisilla.

Isojen pintojen, kuten lattiamateriaalien, seinäpintojen ja sisäkattojen pinnoitteet vaikuttavat luonnollisesti eniten huoneen kemikaalikuormaan. Kannattaa suosia M1-luokiteltuja tai muita vähäpäästöisiä tuotteita, jotka alittavat M1-luokituksen raja-arvot. Jos materiaali haisee kaupassa, se haisee kotonakin!

Uutta lattiaa asentaessa ei kannata jättää vanhaa muovimattoa uuden lattiamateriaalin alle. 
Muovimattojen sisältämät ftalaatit voivat iän tai kosteusvaurion vaikutuksesta hajotessaan muodostaa  2-etyyliheksanolia, joka aiheuttaa homeoireiden tapaisia ylähengitysoireita. 2-etyyliheksanoli on homettakin yleisempi sisäilmamyrkky. Lattian osalta asia on helposti korjattavissa irroittamalla vanha muovimatto liimoineen ennen uuden materiaalin asentamista. Pieni vaiva siitä hyvästä, että tietää lapsensa konttaavan turvallisella alustalla.

Seinä- ja kattopinnoissa M1 -luokitellut tuotteet ja oman nenän arvio ovat taas paikallaan. Vähäpäästöisiä pintamateriaaleja onkin ihan mukavasti tarjolla, joten sen kitkerän tuoksuisen vinyylitapetin voi hyvillä mielin jättää kaupanhyllylle.

Pieni lapsi tunnustelee maailmaa suullaan. Sen vuoksi lastenhuoneen huonekaluja hankkiessa kannattaa materiaalit ja käsittelyaineet tsekata huolellisesti. Massiivipuiset huonekalut ekologisilla pintakäsittelyillä ovat hyviä valintoja.

Pienet lapset viettävät valtaosan ajastaan nukkuen, joten patjan ja muiden vuodetekstiilien hankintaan kannattaa panostaa. Omiin kokemuksiini perustuen kotimaisissa tekstiilituotteissa on ulkomaisiin verrattuna selvästi vähemmän "uuden" tuoksua, joten todennäköisesti myös selvästi vähemmän kemikaaleja. Vuodetekstiilit ovat niin ihoa vasten ja lähellä hengitysteitä, että jos muuten en olisikaan lastenhuonetta remontoimassa ja sisustamassa, tähän satsaisin varmasti.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, listassani ovat lastenhuoneen kemikaalikuormaa lisäävät lelut. Ftalaatteja sisältäviä muovileluja ei Suomen markkinoilla pitäisi olla lainkaan. Aika ajoin sellaisia Tukesin testauksissa kuitenkin löytyy. Ihan leluitta ei lasta kannata jättää, mutta suosittelen ostamaan ennemmin vähemmän mutta laadukkaampia leluja, mieluummin tunnetuilta brändeiltä kuin jatkuvasti pientä ja halpaa. Näin voisin kuvitella, että kemikaalikimara pysyisi hillitympänä.

Toivottavasti ei ollut aivan liian paatoksellista. Itse tykkään, että materiaalituntemus on äärimmäisen tärkeä osa sisustussuunnittelua ja valintojen pitää paitsi näyttää hyvältä, myös tuntua hyvältä. Monelle omien lasten turvallisuus on ehkä tärkein asia maailmassa. Nyt jätetään kuitenkin ainakin hetkeksi nämä sisäilmajutut.

Karin










3 kommenttia:

  1. Hyviä näkökulmia. Monesti ei ajattele että esim. muovimatossa, varsinkin vanhemmissa saattaa olla paljonkin haitallisia kemikaaleja. Onneksi nykyään yhä suurempi osa kotimaan markkinoilla olevista asunnon sisätiloihin tarkoitetuista tuotteista alkaa olla M1-luokiteltuja. :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä, onneksi ollaan koko ajan parempaan suuntaan menossa! Ja mitä valveutuneempia kuluttajat osaavat olla, sitä parempia tuotteita saamme markkinoille!

    VastaaPoista
  3. Hyvä teksti aiheesta :) Ihan tervettä on mielestäni, että nämäkin asiat otetaan esille, ettei tuojoteta pelkkä pintaa :). Itse olen ainakin kiinnittänyt huomiota juuri tuohon M1 luokitukseen. Ja tavaroita ostaessa nimenomaan hajuun...vahva haju uudessa tavarassa ei lupaa hyvää, joten jätän hyllyyn.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!